Huh, olipa toiminnan täyteinen viikonloppu!

Anne tuli poikien kanssa käymään lauantaina ja ensin tein Vinkalle jäljen vanhenemaan ja sitten tallattiin esineruutu. Ruudun koko oli 50x20 m.

Daa pääsi pitkästä aika ruutuilemaan, viimeksi on varmaan viime kesänä tehnyt... Takareunalla oli 4 esinettä, 2 omaa ja 2 Annen. Daa tekee töitä hyvin ja ensimmäinen esine löytyikin pian (oma). Toisella lähetyksellä se meni hyvin takareunalle, mutta jostain syystä ei tuonut mitään, juoksi siellä aikansa, tuli takaisin, lähti itsenäisesti uudelleen, mutta jäi ruudun keskiosaan etsimään. Juha kutsui ja lähetti uudelleen, mutta jäi edelleen keskiosaan. Koska ruutua on tehty Daan kanssa niin vähän, niin Juha lähti kävelemään ruudun takaosaan ja Daa etsi siinä samalla. Juha käveli ehkä puoleen väliin jolloin Daa pongas Annen esineen, tarvitsi vahvistuksen, että sen voi todella tuoda. Tästä nyt opimme, että ei enää omia esineitä, ihan selvästi Daa ei ymmärrä että voi tuoda vieraaltakin haisevia. Hyödyllinen harjoitus taas!

Sitten pikku-Piippa. Piipan kanssa on tehty ihan pari leikkiruutusysteemiä, joten periaatteessa homma on hälle aivan uusi. Daan tapauksesta viisastuneena, otettiin heti Annen esine, tosin näytin ja leikin sillä Piipan kanssa hetken ennen kuin lähdin viemään sitä. Juha piti Piippaa kiinni ja kävelin ruudun takareunalle, josta näytin Piipalle esinettä. Tulin takaisin ja lähetin. Piippa lähti hienosti suoraan ja reippaasti kohti takareunaa. Jossain 30 metrin kohdalla tuli uskon puute ja Piippa pysähtyi katsomaan, mutta en sanonut mitään, jolloin hetken mietittyään jatkoi matkaa takareunalle, etsi hetken ja... löysi!!! Ja toi hienosti ja vauhdilla!!! Voi mun pientä Pikku-Piiparia, on se vaan taitava :)

Lopuksi vielä muutama noutoharjoitus, jotka meni hienosti myös molemmilla likoilla. Hyvä päivä! Kiitos Anne!

Sunnuntaina suunnattiin hallille agiliitelemään Annen ja Heidin kanssa.

Juha harjoitteli Daan kanssa takareita, tiukkoja haltuunottoja ja okseria ja muuria. Okserilla tuli kyllä hyvin huomattua, että Daa ei kato yhtään miten hyppää. Hyppäs okserin etummaisen riman korkusen hypyn ja koska se on alempana ku takimmainen, niin tippui leuka edellä takimmaisen päälle :( Onneks ei sattunu ja eikun uudestaan hypylle ja nyt keskityttiinkin hyppäämiseen kunnolla ja okserin hypyt oli ilmavia! Dampin kohdalla näköjään vanha sanonta siperia opettaa pitää paikkansa ;)

Piippa teki kolmen esteen puoliympyrän joka meni loistavasti molempiin suuntiin. Lisäksi harjoiteltiin vähän pimeitä kulmia putkelle ja vinokeppeja. Hienosti meni, on se vaan taitava Piipari!

Peppukin pääsi mukaan hallille, mutta tällä kertaa tokottelemaan. Peppuhan jäi agiliidosta eläkkeelle, joten ohjaajan on nyt käännettävä yök-toko ajatuksensa ihanaa-toko ajatukseksi, jotta Peppukin saa tarvitsemansa aktiviteetin... Ihan ensin kunnon motivointi-luoksetulo, jotta saatiin hyvä fiilis. Sitten vietiin yhdessä lelu ruutuun ja lähetys merkiltä, joka meni hienosti. Anne pyysi vielä tekemään ruudun niin, että jätän Pepun merkille ja menen lelun kanssa ruutuun ja kutsun Pepun sinne. Hienosti toimi tämäkin. Sitten Anne tsekkas meidän kaukkareita, ne on meille vaikee juttu, mutta hyvin on Annen mielestä nekin alulla. Mun täytyy vaan muistaa palkata sinne taaksepäin, nyt mä aina tungen itseni sinne Pepun luokse palkan kanssa. Argh! Lopuksi vielä merkille lähettämistä, joka olikin.... hmmm... hieman takkuista... Peppuhan osaa mennä merkille hienosti, MUTTA... vain jos mä näytän! Kun en saanutkaan heilua käteni kanssa se vaan nökötti sivulla merkkiä tuijotellen, mutta ei ymmärtäny lähteä mihinkään... Anne-raukka, se varmaan vanheni 20 vuotta tuskaillessa meidän touhuja ja mua alko loppujen lopuks jo niin hirveesti naurattaa se tilanne, ettei siitä meinannu tulla senkään takia mitään. Hirvee homma tehtiin, mutta saatiin kun saatiin kerran Peppu menemään merkille ilman käsiapuja. Mikä työvoitto! Jotta tällästä se on agi-ihmisen ja -koiran yhtäkkiä ymmärtää ettei niitä käskyjä saa kaikin mahdollisin keinoin antaa...