Eilen oli Piipan viikottaiset agi-treenit. Piippa oli kyllä intoa täynnä, reuhus remmissä ja puri kenkiä, ohjaaja oli sit taas ihan päinvastoin... :( Olin nukkunu tosi huonosti ja muutenkin oli ihan sellanen olo että flunssa tekis tuloaan joten fiilistä hommaan ei ollut yhtään. Ja sillä asenteellahan ei kannattaisi mitään tehdä... Sanoin ensin Juhalle et menee Piipan kanssa, mut Piipari on niin mamman tyttö, että mun tyköhän se aina juoksi :) Eli jouduin sitten menemään itse. Harkat meni just sellaseks no-mene-nyt-vaikka-toi-ja-sit-vaikka-tää -menoks, ei mitään suunnitelmaa, kunhan lahnustin paikasta toiseen. Vähän jotain sylikäännöstä koitin, ei onnistunu ollenkaan, Piippa vaan kaahas mun käden alta. Ja muutenkaan oikein mikään ei onnistunu, keinultakin se pääsi 2 kertaa karkaamaan, tosi hyvä homma. Lopuksi tein ihan vaan käteen tulemista aidalla, se sentään saatiin tehtyä onnistuneesti molemmilta puolilta. Siihen olikin sitten sopiva hetki lopettaa. Mitä tästä opimme, emme ainakaan mitään agilitystä, mutta toivottavasti sen että tuolla fiiliksellä ei mennä ikinä harjoittelemaan.

Ellistä pakko vielä laittaa sen verran että se ei oo ontunu :D Jospa se sittenkin johtui "vain" jumeista.